Nykyiseen jälkihoitotapaan kaivataan muutosta

Viime keväänä toteutettiin kysely, jolla kerättiin ihmisten näkemyksiä siitä, miten kaivosalueita tulisi hoitaa kaivostoiminnan päättymisen jälkeen. Vastaajat olivat varsin yksimielisiä siitä, että nykyisiä jälkihoidon käytäntöjä on tarpeen uudistaa, vaikka näkemykset parhaista toteutustavoista vaihtelivat.

Verkkokyselyssä esitettiin kysymyksiä kaivosalueiden jälkihoidon tavoitteista, kuten kasvien käytöstä (Kuva) sekä neljän erilaisen käyttöskenaarion tuottamista ekosysteemipalveluista. Tarkastellut skenaariot olivat perinteinen kunnostus, aurinkovoimapuisto, toiminta- ja kulttuurikeskus sekä virkistysalue. Yhteensä 130 vastaajasta suurimmalla osalla oli jonkinlaista kokemusta kaivostoiminnasta. Jopa kaksi kolmesta oli vieraillut toimivassa kaivoksessa, ja noin kolmannes vastasi kyselyyn kaivosalan näkökulmasta ja suunnilleen saman verran edusti paikallisia asukkaita.

Suurin osa vastaajista (60 %) piti virkistysaluetta (Kuva: Paula Roinesalo) parhaana skenaariona. Sekä kaivosalalla toimivat vastaajat että ne, joilla ei ollut kokemusta kaivostoiminnasta, kannattivat tätä skenaariota vielä enemmän. Toiseksi suosituin vaihtoehto oli aurinkovoimapuisto (14 %). Perinteinen kunnostus (9 %) ja toiminta- ja kulttuurikeskus (7 %) saivat näitä vähemmän kannatusta. Lisäksi 12 % vastaajista toivoi jotain muuta kuin kyselyssä esitettyjä ratkaisuja.

Kolmena tärkeimpänä tavoitteena alueen kunnostuksessa pidettiin sitä, että (1) alueelle palautuva ekosysteemi hillitsee eroosiota ja estää ympäristön saastumista, (2) ekosysteemi on omavarainen ja vaatii vähän ylläpitoa sekä (3) ekosysteemi on yhteydessä lähialueiden ekosysteemeihin (Kuva). Vastaajien mielestä virkistysalueskenaario tuotti eniten ekosysteemipalveluja, kun taas perinteinen kunnostus ja toimintakeskus tuottivat niitä vähiten. Enemmistö vastaajista kannatti jälkihoidossa luonnonkasvien käyttöä. Tutkijataustaiset vastaajat suosivat muita useammin ei-haitallisia vieraslajeja ja perinteisen kunnostuksen kannattajat paikallisia luonnonkasveja.

Johtopäätöksiä

Kyselyn tulokset tukevat sitä, että kaivosalueiden jälkihoito tulisi toteuttaa ensisijaisesti luonnonmukaisin ratkaisuin, jotka edistävät ekosysteemien kokonaisvaltaista palautumista. Laajoissa jälkihoito- ja ennallistamishankkeissa voidaan kuitenkin tapauskohtaisesti harkita alueiden osoittamista virkistyskäytön ohella myös muunlaiselle käytölle, kuten energiantuotannolle.

Yhteystiedot:

etunimi.sukunimi@luke.fi

etunimi.sukunimi@gtk.fi

© 2026 Uutiskirje 5

Intuit Mailchimp logo